Kajaanin elokuvakerhon syksy 2022

Näytännöt BioRex Kajaanissa tiistaisin alkaen klo 18:00. Jäsenkortit 40 € (opiskelijat 30 €) ennen esityksiä ovelta. Maksuvälineenä käyvät maksukortit ja Epassi. Ei käteismaksua. Esityksiin ei myydä kertalippuja. Elokuvien ikäraja on K-16.

 

ELOKUVAT:

20.9. Wes Anderson: THE FRENCH DISPATCH

(Saksa, USA, 2021 / 108 min) Näyttelijät: Bill Murray, Benicio Del Toro, Adrien Brody, Tilda Swinton, Lea Seydoux, Frances McDormand, Mathieu Amalric jne

Kun katsoo Wes Andersonin The French Dispatch -leffan näyttelijäluetteloa, ei voi muuta kuin vaikuttua. Äkkivääriä ja todella persoonallisia leffoja ohjaava mies saa näköjään mukaansa kenet tahansa nykyelokuvan suurista tähdistä, vaikkei jokaiselle voi olla tarjolla suurta roolia. Elokuva kertoo paljosta ja hurjasta joukosta ihmisiä, mutta juonensa tasolla se kuvaa amerikkalaisen lehden kirjeenvaihtajia, jotka toimittavat aviisilleen The French Dispatch -nimistä liitettä. Anderson tunnetaan siitä, että hän sommittelee kuvansa huolellisesti. Tässä tapauksessa se tarkoittaa mustavalkoisen ja värillisen kuvan vaihtelua. Siitäkin mies tunnetaan, ettei hän jää makoilemaan kohtauksiinsa turhan pitkiksi ajoiksi, vaan kun jotakin tarinaa on seurattu muutaman minuutin verran, hyppy seuraavaan on väistämätön.

Linkki: film-o-holic, Imdb,

 

4.10. Celine Sciamma: MAJA LAPSUUDEN REUNALLA

(Ranska, 2021 / 72 min) Näyttelijät: Joséphine Sanz, Gabrielle Sanz, Stéphane Varupenne, Nina Meurisse ja Marco Abascal

Nuoren naisen muotokuvalla Kajaanin Elokuvakerhonkin jäsenet hurmannut Celine Sciamma ohjasi seuraavaksi elokuvan, jossa nuori tyttö matkustaa läpi ajan oman äitinsä lapsuuteen. Matka tapahtuu salaperäisessä metsässä, johon isoäitinsä menettänyt Nelly (Joséphine Sanz) kulkeutuu ja jossa hän tapaa aivan tapaisensa tytön Marionin (Gabrielle Sanz), ja niin vain tapahtuu, että Nelly tajuaa leikkivänsä äitinsä kanssa tämän lapsuudessa. Älkää turhaan peljätkö, Sciamma on niin taitava ohjaaja ja tarinan rakentaja, että tämä pieni ja tiivis elokuva kasvaa suureksi ja mahtavaksi. Sitä paitsi: emmekö me itse pohdi koko elämämme ajan, keitä olemme, mistä tulemme ja minne menemme. Vain viimeinen kysymys taitaa koskaan saada vastauksen.

Linkki: Episodi, Imdb

 

______________________________________________________________________________________________

JUHLASARJA 10.-15.10.

60+2 VUOTTA ELOKUVAKERHOTOIMINTAA KAJAANISSA – ”Seitsemäs taide – Elokuva ja muut taiteet”

Juhlasarjan elokuvat (ma-pe klo 18) ja lauantain juhlatapahtuma (klo 13-17) BioRex Kajaanissa.

Juhlasarjan pääsyliput: Sarjalippu 30 € (sisältää viikon kaikki elokuvat ja lauantain luennon ja juhlan) Kertaliput (ma – pe) 5 €, Lauantain luento ja juhlaelokuva 15 €. Lippujen ennakkomyynti: Kajaani Info. Pääsyliput myös ennen esityksiä ovelta. Maksuvälineenä maksukortit ja Epassi. Ei käteismaksua.

ELOKUVAT:

10.10. Marcel Camus: MUSTA ORFEUS (Brasilia, Ranska, Italia, 1959 / 107 min) Näyttelijät: Marcel Camus, Breno Mello, Fausto Guezzoni, Lourdes de Oliviera ja Adhemar Ferraira da Silva.

Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar, Kultainen palmu Cannes´ta ja The New York Timesin kriitikoiden valinta yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa. Siinä on meriittejä riittämiin, mutta onhan elokuvakin jotakin aivan erityistä ja ihmeellistä. Jo Marcel Camus´n ohjaaman Mustan Orfeuksen musiikki on ikuista ja erityistä. Luis Bonfá ja Antonio Carlos Jobim sävelsivät sen ääniraidan täyteen sellaisia sävelmiä, että ne kestävät vieläkin aikaansa, eikä Vinicius de Moraesin näytelmään pohjaava tarinakaan ole niitä tavallisimpia. Tässä on se maailma, jollaisiksi Rion karnevaalit täälläpäin maailmaa ymmärretään.

 

11.10. Peter Brooks: KÄRPÄSTEN HERRA (Iso-Britannia, 1964 / 92 min) Näyttelijät: James Aubrey, Tom Gaman, Hugh Edwards, Roger Elwin

Kukapa meistä ei olisi joutunut koulussa lukemaan William Goldingin romaania Kärpästen herra, jonka tarinassa joukko poikia haaksirikkoutuu autiolle saarelle, missä mikään ei pidä huolta heidän hyvinvoinnistaan. Golding ajatteli, että koska pojilla ei ole kulttuurista tukea, he taantuvat nopeasti villi-ihmisten tasolle. Goldingin ajatus on täysin absurdi, mutta se on vaikuttanut ihmisten ajatteluun varmasti enemmän kuin moni muu ihmisten käyttäytymistä kuvaavista romaaneista.No, kirja on kirja ja siitä tehty elokuva on siitä tehty elokuva, mutta jos Goldingin nihilistinen maailmankuva alkaa rasittaa, lääkkeeksi voi aina lukea Rutger Bergmanin Hyvän historian. Se kertoo tositarinan autiolle saarelle haaksirikkoutuneista pojista, jotka pitävät toisistaan hyvää huolta.

 

12.10. Peter Greenaway: PIIRTÄJÄN SOPIMUS (Iso-Britannia, 1982 / 108 min.) Näyttelijät: Anthony Higgins, Janet Suzman, Anne Lambert, Hugh Fraser, Dave Hill.

Peter Greenaway vie Piirtäjän sopimuksessa katsojansa 1600-luvulle ja maalaiskartanoon, jonka emäntä kutsuu taiteilijan tekemään 12 piirrosta, jotka esittävät hänen aviomiehensä kartanon ja puutarhan eri puolia. Kaikki olisi hyvin, jos kartanonherra ei löytyisi murhattuna ja jos taiteilijan valmiiksi saamissa teoksissa ei olisi esineitä, jotka liittyvät kartanonherran kuolemaan. Englantilaisille Piirtäjän sopimus on aina maistunut. Vuonna 1999 British Film Instituten valitsemat asiantuntijat äänestivät sen yhdeksi kaikkien aikojen parhaasta sadasta brittielokuvasta. Varmasti se on paikkansa listalla ansainnut, sillä Greenaway jos kuka tekee elokuvia, joita kukaan muu ei osaa tehdä.

 

13.10. Pablo Larrain: NERUDA (Chile, 2017 / 108 min) Näyttelijät: Gael Garcia Bernal, Luis Gnecco, Mercedes Morán, Pablo Derqui

Runoilijat ovat kautta maailman sivu aina olleet diktaattorien hampaissa ja ilmeisesti siksi, että he kirjoittavat runoja, jotka sotkevat diktaattorien erinomaiset aikeet sortaa kansaa ja varastaa kaiken, minkä irti saavat. Yksi tällaisista runoilijoista oli chileläinen Pablo Neruda, joka joutui salaisen poliisin listalle vuonna 1948, kun kylmä sota oli saavuttanut Etelä-Amerikan. Eihän Neruda poliisin silmissä mikään puhtoinen ja kauniita ajatteleva runoniekka ollut, vaan aktiivinen taistelija, joka teki kaikkensa maansa poliittisen suunnan muuttamiseksi. Seurasi kissa ja hiiri -leikki, jossa poliisi oli koko ajan kissanhännän verran runoilijan jäljessä. Itse tarinasta tuli julkinen, kun Neruda muutti Ranskaan Pablo Picasson kutsusta.

 

14.10. Alla Kovgan: CUNNINGHAM (Saksa, Ranska, USA, UK, 2019 / 88 min)

Amerikkalainen koreografi ja tanssija Merce Cunningham on yksi modernin tanssin merkittävimmistä kehittäjistä. Hän teki 70-vuotisen uran ja loi kaikkiaan 180 koreografiaa. Tästä urasta ja sitä tallentaneista niin 16 kuin 35 millin negatiiveista Alla Kovgan on koonnut dokumentin, jossa todistetaan, miksi Cunningham on niin suuri nimi modernin tanssin alalla kuin on. Jo niinkin varhain kuin vuonna 1939 Cunningham oli Martha Grahamin ryhmän solisti. Oman tanssiryhmänsä hän perusti vuonna 1953. Yksityiselämässään hän oli säveltäjä John Cagen pitkäaikainen elämän- ja yhteistyökumppani. Se, joka on onnistunut näkemään dokumentin saksalaisesta koreografista Pina Bauschista, tietää, että tanssi jos mikä näyttää upealta suurelle kankaalle skriinattuna. (Huom! Elokuva on englanninkielinen ja siinä on tekstitys ruotsiksi.)

Minna Palokangas ja Kajaani Dancen tanssiakatemia mukana Cunninghamin esityksessä

”Kajaani Dancen tanssiakatemialaisten tanssijat ovat tutustuneet tanssin historian työpajoissa 1900-luvun tanssivaikuttajiin tanssinopettaja Kia Immosen johdolla. He ovat tutkineet seuraavia modernin tanssin uranuurtajia  kuten mm. Merce Cunningham, José Limon, Martha Graham ja Isadora Duncan.  Matka on ollut todella kiinnostava, koska nämä kaikki tanssitaiteilijat ovat vaikuttaneet tämän päivän nykytanssitekniikkaan. 

Elokuvakerhon juhlasarjassa esitettävän elokuvan aluksi nähdään ryhmän valmistama rekonstruktio Merce Cunninghamin koreografiasta, jossa on otteita seuraavista teoksista mm: Second Hand, Split Sides, Summerspace, Variations V ja Beach Birds. Cunningham on ollut yksi merkittävimmistä nykytanssin kehittäjistä. Hän loi oman tunnistettavan opetusmetodin ja tanssin tyylisuunnan.

Minna Palokangas kertoo yhdessä tanssinopiskelijoiden kanssa mitä vaikutteita he ovat saaneet Merce Cunninghamin luomasta tekniikasta”

Linkki: Kajaani Dancen tanssiakatemia

60 + 2 v. JUHLA LAUANTAINA 15.10. klo 13:00 – 17:00

Klo 13:00 ELOKUVALUENTO:

SEITSEMÄS TAIDE – Elokuva ja muut taiteet

Henry Bacon (elokuva- ja tv-tutkimuksen professori)

Klo 14:30 – 15:00 Kahvitarjoilu

Klo 15:00 JUHLAELOKUVA JUHA (Aki Kaurismäki, Suomi 1999)

Avaus: pj. Esa Heikkinen

Elokuvan esittely: näyttelijä Kati Outinen

Elokuvan säestys: Susanna Viljanmaa – theremin

 

15.10. Aki Kaurismäki: JUHA (Suomi, 1999 / 78 min) Näyttelijät: Kati Outinen, Sakari Kuosmanen, André Wilms, Elina Salo, Markku Peltola

Se on mustavalkoinen ja se on mykkä, mutta se näyttää ja kuulostaa paremmalta kuin seitsemäntoista tusinaa huolellisesti värikuvattua ja jälkiäänitettyä tarinaa. Se on Aki Kaurismäen mestariteos Juha, kunnianosoitus elokuvan viattomuuden vuosille. Sellaista suomalaista ei liene, joka ei tuntisi Juhani Ahon vuonna 1911 ilmestynyttä romaania kolmiodraamasta, josta ennen Kaurismäkeä ehtivät elokuvata omat versionsa Nyrki Tapiovaara vuonna 1937 ja Toivo Särkkä vuonna 1956. Tälläkin kertaa meillä on Juha (Sakari Kuosmanen) ja meillä on Marja (Kati Outinen) ja meillä on Shemeikka (André Wilms), joka tulee hienolla autollaan ja hurmaa Marjan ja vie tämän mukanaan Helsinkiin, jossa Marja joutuukin hämärään peliluolaan ilolinnuksi. Kun Juha huomaa, mitä on tapahtunut, hän ottaa ja päättää lähteä kostoretkelle.

 

Kajaanin elokuvakerhon 60+2 VUOTTA KERHOELOKUVIA KAJAANISSA -tapahtumaan liittyvä näyttely Kajaanin pääkirjastossa lokakuussa:

Näyttelyssä on esillä kirjaston omista kokoelmista elokuvakirjoja, DVD -elokuvia, elokuvamusiikkia ja nuotteja. Näyttely on esillä kirjaston pääaulassa lokakuun ajan. Materiaali on myös lainattavissa.

Lisäksi kirjaston Caiania -kokoelmassa on mahdollista tutustua myös Kajaanin teinien elokuvakerhon (KaTe -Kino) yhden perustajajäsenen elokuvakriitikko Mikael Fräntin, kirjastolle lahjoitettuun kokoelmaan. Kokoelma sisältää elokuvakirjallisuutta, lehtiä sekä Fräntin artikkeleista koottuja leikekirjoja. Luettavana ovat myös vuosina 1963-1964 julkaistut Méliés -elokuvalehdet, joiden päätoimittaja Fränti oli.

 

_____________________________________________________________________________________________________

…syyssarja jatkuu…

25.10. Barbara Loden: WANDA

(USA, 1970 / 102 min) Näyttelijät: Barbara Loden, Dorothy Shupenes, Peter Shupenes, Michael Higgins, Valerie Manches

Kerhon syyssarjan kolmannessa, jo vuonna 1970 ensi-iltansa saaneessa (Suomen ensi-ilta heinäkuussa 2021), Barbara Lodenin ohjaamassa Wandassa pureudumme elämäänsä pitkästyneen ja huomiotta jääneeseen kotirouvaan, joka päättää tempaista ja jättää kaiken entisen taakseen. Varsin moni Wandan jälkeen ohjattu road movie saa kiittää ideoistaan juuri tätä feministisen elokuvan malliesimerkiksi nostettua indieklassikkoa, jossa puretaan amerikkalaisen unelman todellisuutta jopa raadollisella tavalla, mutta raadollinen oli myös elokuvan käsikirjoittaneen, ohjanneen ja pääosan esittäneen Barbara Lodenin elämä. Kun leffan Wanda näyttää naiselta, jolla ei ole minkäänlaista omaa tahtoa ja jota miehet käyttävät niin kuin tahtovat, todellisessa elämässä Lodenin puoliso, elokuvaohjaaja Elia Kazan ilmoitti ikään kuin ohimennen, ettei elokuvassa ole niin mahdottoman paljon Lodenin omaa ja että käsikirjoituskin oli miehen lahja puolisolleen.

Linkki: Cinema Orion, Imdb 

 

8.11. Giuseppe Tornatore: ENNIO

(Italia, 2021 / 156 min) Pääosassa: Ennio Morricone ja hänen musiikkinsa

Ohjaaja Giuseppe Tornatoren dokumenttielokuvassa Ennio kohtaa kaksi italialaisen elokuvan suurta nimeä, sillä säveltäjä Ennio Morriconen tietävät varmasti kaikki tämän maailman elokuvan ystävät. Ennio on dokumentti, joka näyttää ja kuulostaa aivan kohteen musiikilta itseltään, yhtä aikaa koskettavalta ja mahtipontiselta, mutta myös hauskalta. Koska kyseessä on dokumentti, elokuvassa on mukana kattava joukko elokuvaohjaajia, säveltäjiä, muusikoita ja tuottajia, mutta mikään puhuvien päiden kavalkadi Ennio ei ole, sillä mukana on myös kattava otos elokuvista, joihin hän sävelsi musiikin, ja konserteista, joita hän johti. Kovin virheettömältä ja kollegoitaan vähintään päätä pidemmältä Morricone tämän dokumentin valossa vaikuttaa, mutta Tornatorea parempaa kunnianosoituksen tekijää saa kyllä etsiä. Morricone sävelsi nimittäin musiikin Tornatoren mestariteokseen Cinema Paradiso.

Linkki: Episodi, Imdb

 

22.11. Mia Hansen-Löve: KOHTAUKSIA ERÄÄLTÄ SAARELTA

(Ranska-Saksa-Ruotsi ym. 2021 / 112 min) Näyttelijät: Vicky Krieps, Tim Roth, Mia Wasikowska ja Anders Danielsen

Oikeastaan elokuvan nimi kertoo jo kaiken tarpeellisen: Mia Hansen-Löven käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Kohtauksia eräältä saarelta liikutaan paitsi Ingmar Bergmanin maisemissa, myös konkreettisesti talossa, johon hänen ohjauksensa Kohtauksia eräästä avioliitosta sijoittuu. Tarjolla on siis elokuva elokuvasta ja elokuva toisen sisällä, muttei toki Bergmanin. Hansen-Löven tarinassa Bergmania yli kaiken ihailevat elokuvantekijät Chris (Vicky Krieps) ja Tony (Tim Roth) matkaava Fårön saarelle paitsi tekemään alaan kuuluvan pyhiinvaelluksen, myös suunnittelemaan uutta elokuvaa, jota Chris alkaa kirjoittaa. Nykyisen autofiktiivisen kauden parhaiden perinteiden mukaisesti mukaan tulee myös ohjaajan omaa elämää.

Linkki: Episodi, Imdb

 

29.11. Asghar Farhadi: SANKARI

(Iran, Ranska, 2021 / 127 min) Näyttelijät: Amir Jadidi, Sahar Goldust, Mohsen Tanabandeh, Maryam Shahdei, Saleh Karimael

Mitäpä luulette? Jos pääsisitte vankilasta lomalle ja kuulisitte, että puolisonne on löytänyt laukun, jossa on kultarahoja ja olisitte joutunut vankilaan velkojenne vuoksi. Palauttaisitteko laukun vai pitäisittekö sen ja maksaisitte velkanne pois ja pääsisitte vankilasta? Rahim Soltani (Amir Jadidi) haluaa tehdä sankariteon ja palauttaa laukun, mutta miten muu maailma epäsosiaalisine medioineen jaloon eleeseen suhtautuu? Koituuko hyvästä teosta automaattisesti hyviä seurauksia? Asghar Farhadi kysyy tämän lähes sadunomaisen kysymyksen moraliteetissaan, eikä siihen ole olemassa kuin vaikeita vastauksia. Yhden asian Farhadi tekee kuitenkin selväksi: hän tietää, millaisissa oloissa tavalliset iranilaiset ihmiset elävät.

Linkki: film-o-holic, Imdb

 

13.12. Mathew J. Saville: ISOÄITI

(Uusi-Seelanti, 2021 / 94 min)

Näyttelijät: Charlotte Rampling, George Ferrier, Edith Poor, Marton Csokas

Ohjaaja Mathew J. Savillen itse käsikirjoittama perhedraama Isoäiti edustaa meillä turhan harvoin nähtyä uusiseelantilaista elokuvaa, eikä leffan esiin nostamat aiheetkaan ole niitä kaikkein yleisimpiä, ei ainakaan Charlotte Ramplingin loistavasti esittämä, no, juoppo isoäiti. George Ferrier puolestaan on tämän lapsenlapsi, jolla on monenlaisia ongelmia, joita Savillen elokuvassa aletaan purkaa, kun äitinsä menettäneen nuorukaisen isä matkustaa Englantiin hoitelemaan kuolleen puolisonsa raha-asioita ja jättää nuorenmiehen isoäitinsä ja tästä huolehtivan sairaanhoitajan hoteisiin. Ajankohtaisen juonteen tarinaan tuo isoäidin menneisyys sotakuvaajana.

Linkki: film-o-holic, Imdb

 

Näytännöt BioRex Kajaanissa tiistasin alkaen klo 18:00. Jäsenkortit 40 € (opiskelijat 30 €) ennen esityksiä ovelta. Maksuvälineenä käyvät maksukortit ja Epassi. Ei käteismaksua.

Ennakkomyynti BioRexin aulassa 14. ja 15.9. klo 17:30-19:00. Esityksiin ei myydä kertalippuja. Elokuvien ikäraja on K-16.

Oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään.